Tie opinnollistamiseen on auki

Metropoliassa tehtiin syksyllä 2017 opinnollistamisen nykytilanteeseen liittyvät kartoitukset sekä opiskelijoille että opettajille. Tulosten analysointi on vasta käynnistynyt, mutta ensimmäisiä tuloksia ja havaintoja voidaan jo tarjota.  

Opinnollistaminen kartuttaa opiskelijan osaamista

Opiskelijoille suunnattuun kyselyyn vastasi n. 170 opiskelijaa. Vastaaja oli useilta eri vuosikursseilta ja yli 30:stä tutkinto-ohjelmasta. Vastauksia oli eniten tieto- ja viestintätekniikan, liiketalouden ja rakennusalan tutkinto-ohjelmien opiskelijoilta.

Kyselyyn vastanneista opiskelijoista viidesosa oli kuullut opinnollistamisesta ennen kyselyn toteuttamista. Opinnollistamisesta kuulleiden yleisimmät tietolähteet olivat olleet opettaja tai opinto-ohjaaja. Viestintää opinnollistamisesta onkin syytä kehittää ja lisätä.

Vain 11 prosentilla vastaajista oli opinnollistamisesta kokemusta, vaikka 22 prosenttia oli maininnut sen olleen mahdollista. Useat vastaajat olivat kokeneet opinnollistamisen mahdottomaksi juuri tiedon puutteen vuoksi.

Kyselyyn vastanneista opinnollistamista jo hyödyntäneistä 60 prosenttia oli sitä mieltä, että kokemus oli kartuttanut uutta osaamista ja edistänyt opintojen suorittamista erittäin tai melko paljon. Itse prosessinkin on koettu menneen pääosin hyvin.  

Opinnollistamista pidetäänkin opiskelijoiden keskuudessa hyvin yksimielisesti tulevaisuuden tapana oppia, mutta vastaajat arvioivat, ettei se välttämättä sovi ihan kaikille. Opinnollistamisesta kokemuksia omaavista 74 prosenttia koki sen sopineen itselleen ja yleisesti ottaen vastaajien käsityksen mukaan opinnollistaminen sopii ainakin oma-aloitteisille ja tekeville henkilöille.

Kyselyssä haluttiin myös selvittää opiskelijoiden näkemys opinnollistamiseen liittyvistä haasteista. Suurimmaksi ongelmaksi näyttäisi olevan tietämättömyys asiasta, mutta sen lisäksi esiin nousi muita huomion arvoisia seikkoja: työelämän ja koulun sujuvan yhteistyön luominen, sekä yritysten sitouttaminen, opetuksen tasalaatuisuuden säilyttäminen, akateemisen osuuden liiallinen supistuminen ja jokaiselle alalle sopivan toimintamallin löytäminen. Näitä ei sovi kehittämistyössä unohtaa.

Opinnollistamisen hyödyt vielä jäsentymättä

Opettajille suunnattuun kyselyyn vastasi 51 opettajaa kulttuurin, liiketalouden ja sosiaali- ja terveyden alalta. Melkein 90 prosenttia vastaajista tunsi opinnollistamisen käsitteenä ja n. 40 prosenttia oli hyödyntänyt opinnollistamista omassa opetuksessaan.

Työelämäkumppani opinnollistamisessa oli suurimmaksi osaksi opiskelijan oma kontakti, mutta kumppaneita saatiin myös opettajan verkostoista ja yrityksen tai organisaation yhteydenoton kautta. Opettajille vaikutti olevan haasteellista arvioida kuinka paljon opinnollistaminen kartutti opiskelijalle uutta osaamista tai kuinka paljon opinnollistaminen edisti opintojen suorittamista. Noin puolet vastaajista eivät osanneet ottaa tähän kantaa. Yli 40 prosenttia vastaajista arvioi, että osaamista karttui erittäin tai melko paljon. 55 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, että edistikö opinnollistaminen opiskelijan valmistumista. Neljännes vastaajista koki, että opinnollistaminen kartutti myös opettajan osaamista.

Opettajien mielestä opinnollistaminen on hyvä vaihtoehto perinteisemmälle opetukselle. Erityisesti kulttuurialan vastaajat kokivat opinnollistamisen sopivan heidän alalleen ja heidän opetukseensa.

Tarkempia tuloksia ja analyysiä kyselystä julkaistaan myöhemmin kevään 2018 aikana, jonka jälkeen määritellään tarkemmat kehittämiskohteet.

Julia Kärkkäinen ja Anne Perkiö

 


Yhteistyökumppanit