Opinnollistamista Metropoliassa

Julia Kärkkäinen ja Anne Perkiö, Metropolia

Metropoliassa tehtiin syksyllä 2017 opinnollistamisen nykytilanteeseen liittyvät kyselyt sekä opiskelijoille että opettajille. Tuloksista kerrottiin ennakkotietoja aiemmassa uutiskirjeessä, nyt esitellään laajemmin.

Opinnollistaminen kiinnostaa opiskelijoita
Opiskelijoille suunnattuun kyselyyn vastasi 170 opiskelijaa. Vastaajia oli useilta eri vuosikursseilta ja yli 30:sta tutkinto-ohjelmasta. Vastauksia oli eniten tieto- ja viestintätekniikan, liiketalouden ja rakennusalan tutkinto-ohjelmien opiskelijoilta.
Kyselyyn vastanneista opiskelijoista viidesosa oli kuullut opinnollistamisesta ennen kyselyn toteuttamista. Vain 11 prosentilla vastaajista oli opinnollistamisesta kokemusta, vaikka 22 prosenttia oli maininnut sen olleen mahdollista.
Kyselyyn vastanneista opinnollistamista jo hyödyntäneistä 60 prosenttia oli sitä mieltä, että kokemus oli kartuttanut uutta osaamista ja edistänyt opintojen suorittamista erittäin tai melko paljon. Opinnollistamista pidetäänkin opiskelijoiden keskuudessa hyvin yksimielisesti tulevaisuuden tapana oppia.

Tulosten analysointi vahvisti sen, että opiskelijoiden keskuudessa tietoisuutta opinnollistamisesta on tarvetta lisätä. Lisäksi kyselylomakkeessa olleilla avoimilla kysymyksillä saatiin selville opiskelijoiden asenteita, tarpeita ja odotuksia, jotka antavat hyviä suuntaviivoja kehitystyölle.

Opiskelijoiden mielikuvat termistä opinnollistaminen olivat pääasiassa oikean suuntaisia. Sen oletetaan olevan käytännönläheisempää opiskelua tai työn aiheiden integrointia opintoihin. Moni rinnasti sen työssäoppimiseen tai nykyäänkin käytössä olevaan AHOT-malliin. Opinnollistaminen eroaa ahotista etenkin siten, että se on opintojen aikana ja suunnitelmallisesti opinnoissa hyödynnettävän työn tekemistä. Vastaukset osoittivat, että tarvetta työn opinnollistamiseen on ollut enemmän kuin mahdollisuuksia hyödyntää opinnollistamista osana opintoja. Tietämättömyys opinnollistamisen mahdollisuudesta on osaltaan vaikuttanut tähän ja myös se, että vastauksien perusteella osa opiskelija ei tee töitä opintojen ohella tai työ ei ole opintoja vastaavaa, jolloin sitä ei oli mahdollista opinnollistaa tutkintoon.
Aikatauluhaasteet mainittiin usein syyksi, miksi opiskelija ei tee töitä opintojen ohella. Opiskelut ja työajat koetaan vaikeaksi sovittaa yhteen. Kyselyn tuloksia analysoidessa nousi kuitenkin esiin se, että opinnollistamisessa ja sen viime vuotisissa kehitystoimissa on pyritty vastaamaan mahdollisimman hyvin kaikkien osapuolten odotuksiin. Opinnollistamista on lähdetty kehittämään niin, että sillä lisättäisiin opiskelijoiden hyvinvointia ja vastattaisiin paremmin elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin.

Haasteena kyselyn tulosten analysoinnissa tuli ilmi esimerkiksi opiskelijoiden negatiivinen mielikuva ja ennakkokäsitykset. Jonkin verran vastauksissa nousi esille, että jotkut opiskelijat ajattelevat opinnollistamisen olevan yksi säästötoimenpide, joka on kehitetty ratkaisuksi kulujen leikkaamiseksi. Tulevaa kehitystyötä ja viestintää ajatellen tämä on hyvä tiedostaa.
Olisi myös kehitettävä keinoja, joilla voitaisiin toteuttaa opinnollistamisen ympärivuotisuus. Tämän selvittäminen ja kehittäminen olisi hyödyllistä laajemminkin kuin vain Metropoliassa. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä edellytetään, että uusia ratkaisuja pitää olla nopeasti saatavilla. Opiskelua ja työn opinnollistamista ei pidä erottaa jotenkin erillisiksi asioiksi vaan kiinteäksi osaksi opiskelijan elämää.
Opinnollistamisen nykytila Metropolia ammattikorkeakoulussa opiskelijoiden kokemana näyttää sen, että opinnollistamisen tunnettuutta täytyy lisätä. Kyselyn tulokset myös vahvistavat, että opinnollistamiseen kannattaa panostaa ja mahdollistaa sen hyödyntämistä opinnoissa entistä enemmän.
Kuten yhdessä vastauksessa todettiin: ”...katson sen tuottavan suurta etua kenelle tahansa, sillä oman alan ammattilaiseksi kehittymiseen ei riitä pelkkä kirjatiedon pänttääminen. Tekniikoiden ja prosessien syvemmän ymmärryksen saavuttaminen vaatii aina teorian soveltamista käytännön tilanteissa.”

Opinnollistamisessa haasteita opettajille
Opettajille suunnattuun kyselyyn vastasi 51 opettajaa kulttuurin, liiketalouden ja sosiaali- ja terveyden alalta. Melkein 90 prosenttia vastaajista tunsi opinnollistamisen käsitteenä ja 40 prosenttia oli hyödyntänyt opinnollistamista omassa opetuksessaan.Opettajille vaikutti olevan haasteellista arvioida, kuinka paljon opinnollistaminen kartutti uutta osaamista opiskelijalle tai kuinka paljon opinnollistaminen edisti opintojen suorittamista ja valmistumista. Opettajien mielestä opinnollistaminen on hyvä vaihtoehto perinteisemmälle opetukselle.
Kyselyyn vastanneet opettajat löytävät työelämäkumppaneita opinnollistamiseen usein olemalla aktiivisia ja hyödyntämällä omia verkostojaan. Monille erilaiset tilaisuudet, tapaamiset, koulutukset, seminaarit, messut ja ammattijärjestöt ovat tärkeitä kanavia. Vain yksi vastaaja mainitsi erikseen sosiaalisen median eri kanavat. Joitain kumppanuuksia löytyy myös Metropolian verkostojen ja työnantajien ja opiskelijoiden kontaktien avulla.
Opinnollistamisen prosessin arviointi näyttäytyi haasteellisena. Vastauksissa korostui prosessin erilaisuus erilaisten opiskelijoiden ja eri tilanteiden ollessa kyseessä.

Lopuksi
Opinnollistaminen vaatii opettajilta hyvää OPSin ja opintojaksojen osaamistavoitteiden sekä työelämän ja alan tuntemusta. Myös osaamisen osoittamisen erilaiset menetelmät ja arviointi tulee hallita. Opettajat toivovatkin tukitoimenpiteinä Metropolian tai tutkinto-ohjelman linjauksia ja käsitteen selkää määrittelyä sekä ohjeita, hyvien käytäntöjen jakamista ja koulutusta. Muutamat vastaajat toivat esille myös resursoinnin.

 


Yhteistyökumppanit