Opi työssä–pilotti testaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia

Alisa Pettersson Haaga-Heliasta ja Sanna Kuusisto Espoon kaupungilta.

Olemme saaneet lukea varsinkin kuluvan vuoden aikana useita uutisia korkeakoulujen visiotyöskentelystä ja mahdollisesta uudesta rahoitusmallista. Visiotyön kautta halutaan parantaa muun muassa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja ohjata korkeakouluja vastaamaan paremmin kasvavaan jatko- ja täydennyskoulutuksen tarpeisiin. Tulevaisuudessa korkeakoulujen tulee tarjota tutkintojen lisäksi myös tutkinnon osia ja moduuleita.  Vision valmisteluryhmä esitti 24.10.2018 ministerille ehdotuksen korkeakoulujen perusrahoituksen uudistamisesta (https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vision-valmisteluryhma-esittaa-uudistuksia-korkeakoulujen-rahoitukseen-ja-ohjaukseen) ja tässä ehdotuksessa jatkuvan oppimisen rahoituksen osuus moninkertaistuu aiempaan verrattuna ammattikorkeakoulujen mallissa sen ollessa yhdeksän prosenttia.

Miten jatkuvan oppimisen ja erityisesti täydennyskoulutuksen vaateeseen on vastattu Haaga-Heliassa? Yksi esimerkki on Toteemi-hankkeen kautta käynnistynyt pilottitoteutus, Opi työssä. Pilotti toteutetaan syyslukukauden 2018 aikana yhteistyössä Espoon kaupungin elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikön työllisyyden palvelualueen kanssa. Opiskelijat valikoituivat pilottiin asiantuntijataustansa ja Espoon kaupungin eri toimialoilta saamansa palkkatuetun määräaikaisen työsuhteen perusteella. Ryhmä opiskelee liiketalouden koulutusohjelmassa Haaga-Helian Work & Study –mallin mukaisesti innovointi- ja digiosaamiseen keskittyvää 15 op:n opintokokonaisuutta, joka tehdään työssä oppien. Opiskelijat kehittävät työpaikoillaan uusia digitaalisia palveluratkaisuja, jotka ovat koko opiskelukokonaisuuden punainen lanka. Opintojen aikana tutuksi tulevat myös analysointiosaamisen taidot sekä innovointi- ja fasilitointimenetelmät.

Opiskelijan näkökulmasta työharjoittelun ja korkeakouluopintojen tekeminen samanaikaisesti on oiva mahdollisuus päivittää osaamista ja yhdistää työn tekeminen ja opiskelu mielekkääksi kokonaisuudeksi. Opi työssä-pilotissa teoria ja käytäntö nivoutuvat luontevasti toisiinsa ja perinteisen lähiopetuksen sijaan opiskelijat oppivat omalla työpaikallaan tehden virtuaaliympäristössä olevia tehtäviä ja kytkemällä tekemiseensä aiheeseen liittyvää teoriatietoa. Oleellinen osa toteutusta on myös tehostettu ohjaus: sekä Haaga-Helian että työpaikan ohjaaja(t) auttavat opiskelijoita eteenpäin. Ajan hermoilla oleva kokonaisuus on varsin vaativa. Opiskelijoilta vaaditaan mm. ajankäytön hallintaa, kykyä itsenäiseen työskentelyyn, tietotekniikka- ja kirjoittamisen taitoja.

Työpaikan näkökulmasta työssä tapahtuvan opiskelun etuina ovat uusimman tiedon yhdistyminen käytännön tekemiseen sekä eri työmuotojen ja –prosessien kehittäminen. Esimerkiksi digitaalisten palvelujen kehittäminen on osa-alue, jossa löytynee kehitettävää kaikissa organisaatioissa ja yksiköissä. Esimiehen rooli on pilotissa ammatillisiin oppisopimuksiin verrattuna vapaamuotoisempi mahdollistajana toimiminen. Tavoitteena on, että palkkatukityön ohella suoritetut opinnot auttavat useamman vuoden työtä etsineet työllistymään ns. avoimille markkinoille kaupungin palkkatukityöjakson jälkeen.

Opi työssä –pilotti tulee päätökseen jouluun mennessä, jolloin keräämme palautteet niin opiskelijoilta, opettajilta kuin työpaikkojenkin edustajilta. Näiden palautteiden ja muistakin vastaavanlaisista toteutuksista saatujen kokemusten ja kehittämisehdotusten perusteella tulemme jatkossakin toteuttamaan modulaarisia opintokokonaisuuksia yhteistyössä niin yritysten kuin julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Kimmo Mäki (https://esignals.haaga-helia.fi/2018/10/24/jatkuva-oppiminen-onko-siita-uudeksi-paradigmaksi/)  kannustaa korkeakouluja paradigmamuutokseen, jossa ”korkeakoulut alueen muiden toimijoiden kanssa mahdollistavat monimuotoiset oppimisen reitit tutkinto-opiskelusta moduulimaisin valmennuksiin”. Paradigmamuutos vaatii korkeakoulukulttuurin muutosta, joka kokemuksemme mukaan syntyy askel kerrallaan hyvien käytännön kokemusten ja kokeilujen kautta. Tähän työhön tarvitaan ”muutosagentteja” niin korkeakoulujen sisältä kuin sidosryhmistäkin.

 


Yhteistyökumppanit